PIF - Pharma Industry Finland

04/08/2021 | News release | Distributed by Public on 04/08/2021 07:14

Tasapaino tutkimuksen mahdollistavan lainsäädännön ja tietosuojan välillä on mahdollista löytää

08.04.2021 | Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja

Tasapaino tutkimuksen mahdollistavan lainsäädännön ja tietosuojan välillä on mahdollista löytää

Kuukausien odottelulla sammutetaan tutkijoiden into ja potilaan toivo sairauden voittamisesta sekä menetetään Suomen paalupaikka houkuttelevana tutkimusmaana.

Suomella on erinomainen maine innovatiivisena ja tutkimusmyönteisenä maana. Pelkkä hyvä maine ei kuitenkaan kanna loputtomiin, vaan sitä tulee vahvistaa teoin. Hyvää kehityskulkua tulee lujittaa mahdollistavalla lainsäädännöllä sekä markkinoimalla Suomen ainutlaatuista tutkimusympäristöä.

Toisiolaki on uraauurtava ja näyttää mallia koko Euroopalle. Lyhyessä ajassa lainsäädännöllä on saatu paljon hyvää aikaiseksi. Yhdessä jo pidempään käytössä olleen biopankkilain kanssa ne ovat luoneet hyvät puitteet tutkimukselle ja kasvulle. Niiden kautta on myös määritelty tarpeelliset säännöt sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereiden hyödyntämiselle ja käyttötarkoitukselle.

Mutta kuten kaikessa lainsäädännössä, korjattaviakin asioita riittää. Sen sijaan, että mietimme, tarvitaanko toisiolakia, meidän tulisi miettiä, miten sitä pitää kehittää nykyisestään.

Nyt onkin ennen kaikkea huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme ja sen tulkinnat ovat yhä yhtenäisempiä ja mahdollistavampia. On nimittäin potilaan parhaaksi, että toisiolain tulkinta on tutkimusmyönteinen. Vain siten data saadaan tutkijan käytettäväksi sairauksien voittamiseksi ja vaikuttavamman terveydenhuollon luomiseksi.

Toimenpiteet toimivan toisiolain turvaamiseksi

Ensiksikin selkeät ongelmakohdat tulee korjata nopeutetusti. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen osalta tulee tulkinta tulla ensisijaisen käytön kautta, koska kyse on potilaan hoitotilanteesta.

Toiseksi laajemmat ja vaativammat korjaustyöt tulee käynnistää huolella tehdyn arvioinnin pohjalta. Tästä esimerkkinä juuri lausunnolle tullut vaatimus tietoturvallisen käyttöympäristön käytön lykkäämisestä vuodella, millä annetaan toimijoille aikaa rakentaa ja investoida ympäristöön.

Kolmanneksi tarvitsemme perusteellista asenteiden muutosta tutkimusta kohtaan. Lainsäädäntöä tulee tulkita siten, että tutkimustyötä voidaan tehdä. Kyse on aina ihmisten kannalta tärkeästä tutkimuksesta, oikeudesta parempaan terveyteen, sairauksien syiden ymmärtämisestä ja sairauksien nujertamisesta. Parempi seuranta mahdollistaa oikean hoidon varmentamisen ja muuttamisen tarvittaessa.

Myös byrokratiaa tulee suhteellistaa - olipa kyse sitten toisiolaista, biopankkilaista tai tulevasta genomilaista. Nyt tutkijat suorastaan hukutetaan byrokratiaan, tutkijan into sammutetaan kuukausien odotteluun. Monelle potilaalle tutkimukseen osallistuminen voi olla viimeinen toivo, eikä hänellä ole ehkä aikaa odottaa.

Terveysalan kasvustrategia tavoittelee Suomeen lisää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Tämä edellyttää myös Suomen markkinointia kansainvälisesti ja tuntuvia lisäresursseja. Lisärahoitusta elpymispaketin kautta kehitystä vauhdittamaan, auttamaan rakentamaan maailmanluokan toimintaympäristö terveysdatan hyödyntämiseksi osaamiskeskukset mukaan lukien.

Tasapaino tutkimuksen mahdollistavan lainsäädännön ja tietosuojan välillä on mahdollista löytää. Se on tahtokysymys. Ja vain tätä kautta Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa ja säilyttää asemansa houkuttelevana tutkimusmaana.