Tekoäly tarjoaa hyötyjä ja haittoja‍

Hyppösen mukaan meillä on nyt käynnissä uusi, erittäin nopea teollinen vallankumous, nopeampi kuin vastaavat edelliset. Murros on aina kivulias ja lyhyellä aikavälillä sen haitat korostuvat. Pitkän ajan kuluessa nähdään kuitenkin suuria myönteisiä vaikutuksia.

- Esimerkiksi aikoinaan höyry- ja sähkövoiman käyttöönotto aiheutti myös ongelmia. Samoin nyt tekoäly saattaa muuttaa työelämää ja joidenkin ammattien tulevaisuutta. Tuottaako tekoäly myös vaurautta eli vähentää ihmisen työkuormaa, mutta lisää aineellista hyvinvointia? Hyppönen pohdiskeli.

Nyt sekä vanha että uusi tieto on muuttunut dataksi, jota on helppo käsitellä. Taide, valokuvat, tekstit, elokuvat, musiikki - kaikki on muokattavissa ja tallennettavissa tietokoneella. Tietokoneiden laskentateho on kasvanut merkittävästi, mikä merkitsee nopeaa sisällönlukua. Tietokonetta voidaan myös opettaa.

Tekoäly sopii huijauksiin

Myös järjestäytynyt rikollisuus on havainnut verkkorikosten toimivat kikat ja vähitellen myös tekoälyn mahdolliset hyödyt omassa liiketoiminnassaan.

Tietoturvan kannalta heikoin lenkki on ihminen. Huijarien "kohdeyleisö" on nyt periaatteessa maailmanlaajuinen, joten jos pienikin osa tästä saadaan huijattua, toiminta on hyvin kannattavaa.

- Tähän asti olemme jo saaneet kuulla muun muassa palveluksenestohyökkäyksistä, toimitusjohtajahuijauksista ja lunnastroijalaisista. Jatkossa voidaan nähdä huijausten, esimerkiksi videoiden, kova kasvu ja automatisointi. Järjestäytynyt rikollisuus tekee bisnestä, ja jos kyse on lunnasrahoista, ne vaaditaan bitcoineina.

Hyppönen kertoi, että generatiivinen tekoäly on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä eli kirjoitettua tekstiä, ääntä, kuvia tai videoita. Suurimpia tietoturvauhkia ovat deepfaket eli syväväärennökset, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivä tekoäly.

Tekoälyn avulla tehdyt syväväärennökset ja -hyökkäykset voivat luoda realistista videokuvaa halutusta kohteesta. Näitä on toki tehty huijaustarkoituksessa vielä varsin vähän, mutta jokunen julkisuuden henkilöitä hyödyntävä huijausmainosvideo on nähty.

Entäpä sitten, jos väärennösvideoita tehdään esimerkiksi ennen vaaleja poliitikoista? Onnistuneen deepfake-videon teko on vielä aika työlästä, mutta kuvallista viestintää seuravan yleisön pitää muistaa riittävän lähdekritiikin merkitys.

Suomen kielikin onnistuu

Tekoälyn luomissa deepfake-henkilövalokuvissa henkilöiden kädet ovat olleet ongelma. Muuten aidon näköisessä kuvassa henkilöllä saattaa olla ylimääräisiä sormia, mutta tähän vihjeeseen ei enää voi täysin luottaa.

- Suomen kielikään ei ole enää kovin iso ongelma tekoälylle, joka pystyy jo varsin sujuvaan kielenkäyttöön ja taipuu jopa erilaisiin murteisiin.

Tekoälyä käytetään paljon myös kyberhyökkäysten torjuntaan, mutta kun tekoäly päätyy täysimääräisesti rikollisten ja muiden hyökkääjien käyttöön, puntit tasoittuvat.

Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi tekoälystä ja tietoturvasta. Paneelikeskustelussa nostettiin esille turvallisuusvinkkejä yksityishenkilöille ja yrityksille.

Tietoturva kuntoon, turvasana käyttöön

Hyppösen vinkit yksityishenkilöille ovat, että tietoturvastaan pitää aina huolehtia, tehdä varmuuskopiot kaikista tiedostoistaan ja turvata salasanansa.

Lisäksi perheenjäsenten kannattaa luoda keskenään turvasana, jolla voi tarpeen tullen vahvistaa olevansa juuri se, joka väittää olevansa.

Yrityksissä on syytä tehdä uhkamallinnukset ja mielellään ulkopuolisen, luotettavan tahon tekemät tietotekniset testaukset. On myös yksilöitävä, ketkä saavat tehdä rahasiirtoja. Lisäksi tarvitaan koulutusta ja tarkat säännöt siitä, miten yrityksen omaan tietojärjestelmään kirjaudutaan.

Lue lisää:

Talouden ja turvallisuuden näkökulmia Talousillassa‍

Turvallinen asiointi OP:ssa‍

Lue lisää pohjoissavolaisia juttuja OP Mediasta‍

Siirry OP Pohjois-Savon verkkosivuille‍

• Osuuspankit