Veneilijöiden määrä on kasvanut – nopeiden veneiden kuljettajille toivotaan alaikärajaa

Tutkimus osoittaa, että veneiden määrä Suomessa on lisääntynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Kun vuonna 2016 Suomessa oli 1,2 miljoonaa venettä, nyt niitä on jo noin 1,7 miljoonaa. Kaikista moottoroiduista veneistä on eniten enintään 20 hevosvoiman moottorilla varustetuttuja perämoottoriveneitä (66 %). Suomessa moottoroituja veneitä on eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Veneet edelleen omistetaan pääosin itse, vain 12 % veneistä on yhteiskäytössä.

"Tutkimuksen perusteella venettä käytettiin keskimäärin 27 päivää veneilykaudella 2023. Veneilyaktiivisuus on lisääntynyt viime vuosina ja se painottuu mökkeilyn vuoksi sisävesille. Veneen koolla on suuri merkitys veneen käyttötarkoitukseen. Pienempiä veneitä käytetään tyypillisesti kalastukseen, kun suurempia veneitä pidempiin matkoihin", toteaa johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.

Tutkimus päivittää kuvaa veneilyn nykytilasta Suomessa ja arvioi vesikulkuneuvojen määrää sekä veneilyn turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisista vaikutuksista. Aineisto saatiin haastatteluilla ja veneilysektorin viranomaisilta sekä sidosryhmiltä. Vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2005 ja 2016.

Aktiivisten veneilijöiden keski-ikä on korkeahko - veneilytutkintojen suorittaneiden määrä vähentynyt

Aktiivisten veneilijöiden keski-ikä on korkeahko, etenkin pienempien perämoottoriveneiden käyttäjien keski-ikä on korkeampi. Suomalainen keskiarvoveneilijä on sisävesillä liikkuva hieman yli 62-vuotias mies, jolla ei ole veneilykoulutusta, mutta hän on liikkunut vesillä 36 vuoden ajan.

Suomalaiset veneilijät kouluttautuvat merialueilla hyvin, mutta sisävesillä vähemmän. Veneilytutkintojen suorittaneiden määrä on vähentynyt.

"Veneilytutkintojen suorittaneiden määrän väheneminen saattaa osaksi johtua elektronisten navigointilaitteiden, etenkin karttaplottereiden, yleistymisestä. Laitteiden käyttö voi johtaa harhakuvitelmaan, ettei navigointitaitoja tarvita. Tutkinnot eivät toki ole ainoa tapa opiskella veneilyä, sillä tarjolla on monenlaisia muitakin veneilyn tietoa ja taitoja kartuttavia koulutuksia. Kannustan hankkimaan veneilykoulutusta tavalla tai toisella", Patrakka sanoo.

Kun tutkimukseen vastaajilta kysyttiin mielipidettä pakollisesta veneilyajokortista, 46 % vastaajista piti sitä erittäin tai melko tarpeellisena. Vastaavasti 42 % on sitä mieltä, että se ei ole kovin tai lainkaan tarpeellinen.

Veneilijöiltä kannatusta nopeiden veneiden kuljettajien alaikärajaan ja promillerajan laskuun

Veneilyturvallisuus on hieman parantunut viime vuosina. Veneilyonnettomuuksien määrä ei ole veneilyn suosion kasvaessa merkittävästi muuttunut, ja kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet. Tutkimukseen vastanneista 62 % kertoi, että kaikilla veneessä olevilla on aina pelastusliivit tai kelluntapukine päällä veneessä.

"Yleinen käsitys kelluntapukineiden käytöstä on kuitenkin tutkimustuloksia alhaisempi. Erityisesti soutuveneilijöiden olisi syytä pukea liivit päälle, sillä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu eniten kiikkerän veneen kaatuessa tai kallistuessa", Patrakka sanoo.

Suurimmat onnettomuusriskit kaikissa venetyypeissä ovat karilleajo sekä törmäys toisen veneen kanssa. Veneilijöiden vastausten perusteella läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet vuoden 2016 vastaavasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemystä vesiliikenteen alkoholin 1,0 promillerajaan. Yli puolet vastaajista laskisi rajaa, kolmannes 0,5 promilleen, 13 % laskisi rajan nollaan ja 39 % pitäisi sen ennallaan.

Jopa 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että nopeiden veneiden kuljettajilla pitäisi olla alaikäraja. Näistä lähes puolet ilmoitti sopivaksi ikärajaksi 18 vuotta. Nopean veneen nopeusrajan keskiarvo oli 21 solmua. Nykyisen vesiliikennelain mukaan rekisteröidyn veneen kuljettajan tulee olla vähintään 15-vuotias.

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.