University of Jyväskylä

04/24/2024 | Press release | Distributed by Public on 04/23/2024 21:21

Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla

Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla

LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Raakkukartoituksen yhteydessä havaittu reilun 7 cm:n mittainen raakku, joita pienempiä simpukoita havaittiin hyvin vähän. (Juha Syväranta)
Julkaistu
24.4.2024

Simojoessa on vielä yli 4000 raakkua

LIFE Revives -projektin puitteissa selvitettiin Simojoen raakkukannan nykytila Jyväskylän yliopiston ja Alleco Oy:n toimesta. Vuosien 2022 ja 2023 aikana tehty sukellustutkimus antoi raakkukannan kokoarvioksi noin 4600 yksilöä.

Tarkka, linjalaskentoihin perustuva tutkimus tehtiin tunnetulla raakkualueella Toljanjärven ja Kutusuon välillä. Tämän 11 km jakson lisäksi kartoitettiin 18 km:n osuus ylävirtaan aina Simojärveen saakka tutkimalla raakulle otollisia jokijaksoja, mutta tältä osuudelta löydettiin vain muutamia yksittäisiä yksilöitä. Toljanjärven alapuolinen jokiosuus ei kuulunut tähän tutkimukseen, mutta aikaisemmin tehdyissä kartoituksissa sieltä ei ole tullut raakkuhavaintoja.

"Simojoen raakkukanta ei ole ainakaan romahtanut", kertoo sukellustutkimusta johtanut Juha Syväranta Alleco Oy:stä.

Syväranta kuvailee kannan kokoarvion jopa kasvaneen verrattuna samalla alueella vuosina 2002 ja 2013 tehtyihin kartoituksiin, jolloin tulokseksi saatiin reilut 3000 yksilöä. Tämä ero johtuu pääosin kuitenkin viimeisimmässä tutkimuksessa käytetystä tarkemmasta kartoitusmenetelmästä. Nuoria yksilöitä ei löydetty ja jaksolle sijoittuvan turvetuotantoalueen kohdalla raakkujen määrä oli vähentynyt.

"Jos mitään ei tehdä, Simojoen raakkukanta tulee häviämään, mutta toivoa on vielä", arvioi Syväranta.

Uutta raakkusukupolvea ei siis Simojoelle ole ilmestynyt pitkään aikaan. Kartoituksessa löydetyt yksilöt olivat kaikki jo ikääntyneitä, minkä takia Simojoen raakun tulevaisuus ei näytä valoisalta; raakku ei tällä hetkellä lisäänny luontaisesti Simojoessa. Tämä voi johtua jokipohjien liettymisestä, mikä on haitallista raakun poikasille. Toinen mahdollinen syy on lohikalojen puute.

"Simojoen raakun toukat kehittyvät ennen kaikkea lohen kiduksilla. Raakun toukkavaiheen ja sille pakollisen isäntäkalan, lohen, tiet eivät ehkä kohtaa Simojoessa. Raakun kannalta olisi tärkeää, että lohi nousisi raakkualueelle tai että lohen poikasia istutettaisiin raakun esiintymisalueille", toteaa LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen.

Viime vuosien tutkimusten perusteella Simojoessa elää vielä jokunen tuhat raakkua.

Uusia poikasia tulossa

Hätäapua Simojoen raakkukannalle tarjoaa laitoksessa kasvatettujen poikasten istutus. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla on kasvamassa Simojoen raakun poikasia.

"Viime kesänä vietiin muutama tuhat pikku raakkua haistelemaan kotikontujensa ympäristöä Simojoen pohjaan asennettavissa soralaatikoissa. Jos hyvin käy, voidaan uusia raakunpoikasia viedä laatikoissa jokeen taas ensi kesänä ja vapauttaa joen pohjalle parin vuoden kuluttua", kertoo LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Heidi Kunttu.

Lisätietoja:

Jaa tämä artikkeli