True Finns

01/28/2022 | Press release | Distributed by Public on 01/28/2022 10:35

Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon ”työperäisiä” maahanmuuttajia, joiden tulot eivät riitä elämiseen – veronmaksajat kompensoivat tulijoiden matalia palkkoja sadoilla[...]

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton - käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin - voimakas edistäminen. Tuloksia on tullut, mutta ne käyvät veronmaksajille erittäin kalliiksi.

Viime kevään kehysriihessä Sanna Marinin hallitus paalutti tavoitteekseen, että työperäisen maahanmuuton määrä tulee kaksinkertaistaa.

Hallituksen tavoitteen tulokset alkavat näkyä: Suomeen haetaan ulkomailta töihin nyt ennätyksellisen nopeaan tahtiin. Tällä hetkellä maahan pyrkii esimerkiksi kokkeja, sairaanhoitajia, siivoojia sekä baari- ja ravintolatyöntekijöitä.

Maahanmuuttovirasto hyväksyy melkein kaikki

Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedottaa, että vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin työn perusteella 15 012, kun vuonna 2020 kyseinen luku oli 8 771. Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten: 8 529 (2020: 4 460).

Migri myös jakaa kiihtyvään tahtiin myönteisiä hakemuksia. Migrin mukaan työnteko oli viime vuonna yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle.

- Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kun vuonna 2020 määrä oli 8 508, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.

Ensi vuonna Migri lupaa nopeuttaa työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyä siten, että käsittelyaika olisi enintään kuukausi.

Marinin hallituksen tavoitteena on siis myös moninkertaistaa opiskeluperäinen maahanmuutto. Kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluihin jopa 85 prosenttia hakijoista olikin jo EU:n ulkopuolelta.

Halpatyövoima tulee veronmaksajille kalliiksi

Perussuomalaiset ovat usein tuoneet esille, että työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että ulkomailta Suomeen matalapalkkatöitä tekemään saapuneiden henkilöiden työllisyysaste laskee jo muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen suomalaisen tason. Ilmiö selittyy esimerkiksi sillä, että korkean verotuksen vuoksi palkkatyössä käyminen ei ole kannattavaa, koska saman tai lähes saman rahan voi saada tekemättä mitään.

Jos työ ei ole suomalaiselle kannattavaa, ei se ole ulkomailta tulleelle yhtään enemmän kannattavaa. Kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän kyllä huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin.

Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein huippuosaajista eli korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on kuitenkin huomauttanut, että Suomeen suuntautuvassa työperäisessä maahanmuutossa tästä ei suinkaan ole kyse.

- Suomeen ei juurikaan tule hyvin koulutettuja ja siten verotuloja tuovia ihmisiä. Se ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan siitä, että verotuksen taso on kova, ja myöskään palkat eivät kestä vertailua kilpailijamaiden kanssa, Grönroos sanoo.

Kompensointiin puoli miljardia euroa vuodessa

Voidaan hyvin kysyä, onko "työperäinen" työllistynyt ollenkaan, jos hän ei tule toimeen niillä tuloilla, mitä hänelle jää palkasta käteen verojen jälkeen.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin muutaman vuoden takainen selvitys osoittaa, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin korostuu matalapalkka-aloilla, kuten siivous- ja ravintola-aloilla. Selvityksen aineiston mukaan esimerkiksi siivoojat joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen noin 3,5 kertaa ja tarjoilijat lähes 3 kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.

Veronmaksajien kustantamia tulonsiirtoja hakevat erityisesti tarjoilijat, kokit ja siivoojat - joille aloille juuri nyt Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon työntekijöitä ulkomailta.

Elämiseen riittämättömiä ansiotuloja paikataan tyypillisesti muun muassa yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla sekä viimesijaisimmalla sosiaaliturvan muodolla - toimeentulotuella.

PAMin selvityksessä on laskettu arvio työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen hintalapusta. Vuonna 2017 se oli 500 miljoona euroa. Kokkien ja tarjoilijoiden osuus tästä oli noin 40 miljoonaa euroa ja siivoojien noin 20 miljoonaa euroa.

Media rakensi narratiivin työvoimapulasta

Marinin hallituksen ministerien ja valtamedian kehittämän narratiivin mukaan Suomessa olisi työvoimapula. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin on korkea rakenteellinen työttömyys, eli työvoimareserviä riittää.

Laskutavasta riippuen Suomessa oli joulukuussa työttömiä oli joko 187 000 (Tilastokeskus) tai 275 300 (TEM:n työllisyyskatsaus). Työllisiksi Suomessa lasketaan myös vajaatyöllistetyt.

Jokaisen työttömän tilanne on tietysti omanlaisensa, mutta joukossa on edelleen runsaasti työhaluisia ja työkuntoisia ihmisiä, jotka lähtisivät mielellään töihin, kunhan työssäkäynti vain olisi heille kannattavaa ja työolot kunnossa. Työttömyyden taustalla voi tietysti olla paljon yksilöllisiä syitä.

Hallituksella ei ole tarjottavaa työttömille

Pääministeri Marinin hallitus on puhunut erittäin paljon työperäisen maahanmuuton edistämisestä ratkaisuna väitettyyn työvoimapulaan. Sen sijaan hallituksella ei ole käytännössä mitään sanottavaa tai tarjottavaa kotimaisille työttömille.

Työmarkkinaongelmien ratkaiseminen vaatisi hallitukselta vähintäänkin rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, kannustinloukkujen purkamista sekä työviihtyvyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Mihinkään näistä hallituksella ei ole kykyä puuttua.

Kuitenkin Suomessa olevien työttömien, tai ainakin suurimman osan heistä, auttaminen takaisin työmarkkinoille olisi kansantaloudellisestikin järkevää, koska työttömyyden hoitaminen on erittäin kallista. Toissa vuonna julkaistun valtioneuvoston raportin mukaan työttömyyden laajat kustannukset ovat 10,8 miljardia euroa vuodessa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus kustannuksista on 5,6 miljardia euroa.

SUOMEN UUTISET