Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.

EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien - puolueesta riippumatta - tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.

- Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan - sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.

Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi

Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.

- Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.

Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.

- Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.

EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan

Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.

Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.

- EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Lue blogi täältä.

Suomen Uutiset

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.