Government of Finland

04/22/2024 | Press release | Distributed by Public on 04/22/2024 02:54

Ulkoministeri Elina Valtosen puhe kehityspoliittisilla neuvottelupäivillä Hilton Helsinki Strandissa 17.4.2024

Ulkoministeri Elina Valtosen puhe kehityspoliittisilla neuvottelupäivillä Hilton Helsinki Strandissa 17.4.2024

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 22.4.202411.46
Puhe

Hyvät kehityspoliittisten neuvottelupäivien osallistujat,

Mukava nähdä teitä paikalla runsaslukuisina myös KEPO-päivien toisena päivänä. Hienoa, että olette puhuneet Suomen YK-yleistukien käyttämisestä mahdollisimman strategisesti maatasolla ja edustuston työssä. Tämä on keskeistä, koska vahva ja vaikuttava YK on sekä ulkopolitiikan keskeinen prioriteetti, että kansallinen etumme.

Viime vuosina voimaantuneet autokraattiset maat ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän haastaminen ovat vaikeuttaneet monenkeskistä yhteistyötä. Länsi on joutunut vastaamaan syytöksiin 'kaksoisstandardeista' ja YK:ssa on korostunut globaalin etelän epäluulo pohjoista kohtaan. Venäjä ja Kiina syventävät propagandallaan tätä juopaa entisestään.

Kaksoisstandardisyytökset on otettava vakavasti, mutta niillä ei ole pohjaa, kun edistämme arvojemme mukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa niin Suomena kuin kaikissa organisaatioissa, joissa olemme mukana.

Suomen intressit edellyttävät, että haemme uusia kumppaneita myös kehittyvistä maista sääntöpohjaisen järjestelmän, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomi käy vuoropuhelua näistä kysymyksistä kahdenvälisesti ja monenvälisillä foorumeilla, kaikilla tasoilla ja kaikkien valtioiden kanssa.

Tämä on välttämätöntä tilanteessa, jossa ihmisoikeuksia, erityisesti naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa, haastetaan systemaattisesti. Johdonmukaisuus ja rohkeus puolustaa näitä oikeuksia ja eurooppalaisia arvoja kaikessa toiminnassamme lisää vaikuttavuuttamme.

YK:n ihmisoikeusneuvoston työssä ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden sekä kehityksen keskinäinen yhteys on vahvasti läsnä. Ne eivät ole irrallisia kokonaisuuksia. On kiistatonta, että ihmisoikeuksien toteutuminen on edellytys niin rauhalle ja turvallisuudelle kuin kehitykselle. Tämä on johtoajatus työssämme ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.

YK:ta ja monenvälistä yhteistyötä täytyy jatkuvasti uudistaa. Kuluvaan vuoteen kohdistuu tässä erityisiä odotuksia. Syyskuussa 2024 järjestettävässä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa jäsenmaiden tulisi löytää uusia tapoja ratkaista globaaleja ongelmia, olla omalta osaltaan ohjaamassa teknologista kehitystä oikeaan suuntaan ja myös sitoutua nykyistä vahvemmin toimimaan yhdessä. Keskeinen kysymys onkin nyt, löytyykö YK-jäsenkunnalta tähän riittävää poliittista tahtoa.

Osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan Suomen uutta YK-strategiaa. Strategian pohjana ovat Suomen vahvuusalueet rauhan ja turvallisuuden, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistäjänä. Strategia luo pohjaa Suomen ehdokkuudelle YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029-2030. Kampanjointi voidaan aloittaa Tanskan TN-kampanjan päätyttyä kesäkuussa 2024, mutta aktiivisin kampanjavaihe on tarkoitus ajoittaa vasta lähemmäksi vaaleja.

Hyvät kuulijat,

Hallitus tarkastelee ulkosuhteita kokonaisvaltaisesti, hallinnonalojen rajat ylittäen. Kansainväliset taloussuhteet sekä kauppa-, kehitys- ja teknologiapolitiikka ovat osa Suomen strategista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Panostamme viennin ja investointien edistämiseen ja tuemme suomalaisten yritysten sijoittumista kasvaville markkinoille myös kehittyviin maihin.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n maailmantaloutta luotaavan World Economic Outlook -raportin mukaan kehittyvissä maissa talouskasvun ennustetaan jatkuvan noin 4,0 prosentin tasolla. Maissa ja liiketoimintaympäristöissä on toki suurtakin vaihtelua.

Julkisella rahalla voidaan rakentaa toimintaympäristöä, mutta pysyvän muutoksen aikaansaaminen vaatii yksityisiä toimijoita, investointeja ja pääomaa. Tavoitteena tulee aina olla saattaa kunkin kohdemaan tilanne sellaiseksi, että paikallinen yritystoiminta pääsee jaloilleen. Kohtaamisissani muun muassa ministerikollegoiden kanssa on käynyt erittäin selkeästi ilmi se, että tätä kehittyvät maat itsekin peräänkuuluttavat - omistajuutta ja omaehtoista vaurastumista. Mailla on päävastuu omasta rahoituksestaan, jota avunantajat voivat tukea.

Toinen keskeinen näkökulma on kehitysrahoitus, jossa on satsattava yhä enemmän yksityisiin lähteisiin ja lainapohjaisuuteen. Näin volyymi laajenee ja tulokset ovat vaikuttavampia.

Suomelle tärkeä tavoite on edistää yksityisten pääomien vivuttamista niin kehityspankeissa tehtävässä työssä kuin kehityspoliittisissa lainoissa ja sijoituksissa.

On hallituksen yhteinen tahtotila lisätä suomalaisten yritysten hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja kehityssijoituksissa. Ulkoministeriöllä on tärkeä tehtävä tukea yritysten edellytyksiä hakea rahoitusta YK:lta, EU:lta ja kehitysrahoituslaitoksilta.

EU:n puitteissa Global Gateway -strategia avaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle toimijalle, jolla on tietyt vahvuusalueet, kuten digitalisaatio ja koulutus. Tavoitteena on avata Global Gateway -hankkeiden kautta uusia kehittyvien maiden markkinoita suomalaisyrityksille.

Global Gatewayn osalta ei pidä unohtaa myöskään geopoliittista ulottuvuutta. Toimintatavan on tarkoitus varmistaa, että EU:n kehittyviin maihin ohjaama rahoitus tukee unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita, lisää EU:n vaikutusvaltaa maailmalla ja tekee meistä houkuttelevan ja halutun kumppanin.

Hyvät osallistujat,

Teette päivittäin työtä globaalien haasteiden parissa ja seuraatte toimintaympäristön muutoksia niin Suomen ulkomaanedustustoissa kuin Helsingistä käsin.

Tiedätte, että konfliktien lukumäärä ja kesto maailmassa jatkavat kasvamistaan, ja konflikteista ja katastrofeista aiheutuva muuttoliike kiihtyy. Myös humanitaariset tarpeet ovat edelleen kasvussa, pääosin johtuen ilmastoshokeista ja luonnonmullistuksista, mutta kasvavasti myös sisäisistä tai ulkoisista sotilaallisista kriiseistä johtuen.

Kehitysyhteistyön, rauhan rakentamisen ja humanitaarisen avun rajat hämärtyvät etenkin pitkittyneissä kriiseissä, joissa humanitaaristen toimijoiden odotetaan tekevän entistä enemmän yli varsinaisen mandaattinsa.

Tilanteeseen vastaaminen edellyttää kehitysyhteistyön, rauhan rakentamisen ja humanitaarinen avun välisen täydentävyyden ja johdonmukaisuuden vahvistamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä voidaan edistää rauhantavoitteita ja ehkäistä konfliktien ja kriisien syntymistä ruohonjuuritasolta lähtien.

Myös sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä tehokas rauhanvälitystoiminta ovat osa vastausta. Näihin Suomi osallistuu aktiivisesti Etyjin, EU:n, Naton ja YK:n kautta. Rauhanvälityksessä tavoitteena on edistää ja kasvattaa suomalaista osaamista sekä keinoja laajentaa suomalaista rauhanvälitystoimintaa.

Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista, painottaen erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamista. Tämä on Suomen pitkän linjan mukaista. Ukraina on Suomen suurin humanitaarisen avun kohde, mutta jatkamme humanitaarisen avun antamista globaalisti sinne, missä suurimmat tarpeet ovat. Suomi painottaa, että apu saavuttaa myös vammaiset henkilöt. Erittäin tärkeää on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen.

Kehitysyhteistyötä tehdään köyhissä maissa ja hauraissa konteksteissa, joissa sille on suuri tarve muiden rahoituslähteiden puuttuessa. Suuri osa hauraista maista on samalla autoritaarisia valtioita, mikä tekee vuoropuhelusta jännitteistä ja kahdenvälisestä yhteistyöstä vaikeaa. On uhkana, että apu politisoituu.

Perinteisesti kehitysyhteistyötä tehdään kumppanimaan omistajuutta kunnioittaen ja yhteisesti jaettujen tavoitteiden edistämiseksi. Joissain maissa yhteistyö vallassa olevan hallinnon kanssa on muuttunut mahdottomaksi legitimiteetin takia.

Silti voimme edelleen toimia myös poliittisesti vaikeissakin tilanteissa ja pelastaa ihmishenkiä humanitaarisen avun kautta. Autoritaarisesta hallinnosta riippumattomien paikallisten toimijoiden kanssa on mahdollista edistää ihmisoikeuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Tässä monenkeskiset järjestöt ja suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat meille keskeisiä kumppaneita.

Kehitysyhteistyön, rauhan rakentamisen ja humanitaarisen avun kolmoisneksus tarvitsee onnistuakseen myös poliittista tukea, missä edustustoillamme on tärkeä rooli.

Hyvät kuulijat,

Kehityspolitiikka on Suomelle keskeinen väline varsin monien ulkopoliittisten tavoitteidemme edistämisessä ja kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy ulkosuhteiden kaikilla osa-alueilla.

Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan maailmanlaajuiset vaikutukset jatkuvat edelleen, yli kaksi vuotta sodan alkamisen jälkeen. Suomen tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vankkumaton.

Tämä näkyy myös kehitysyhteistyössä, jossa Ukraina on Suomen suurin kumppanimaa. Lisäksi Suomi tekee osansa muun maailman tukemisessa Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten lieventämisessä.

Suomi kantaa yhteistä vastuuta, kun kamppailua demokraattisen ja sääntöpohjaisen maailman puolesta käydään. Maailman tila on monin paikoin synkkä ja erittäin vakava, mutta aina on tähyttävä kohti parempaa ja uusia ratkaisuja, joita lopulta on aina enemmän kuin ongelmia.

Niitä Suomella on aina ilmastonmuutokseen sopeutumisesta - esimerkiksi sään ennakkovaroitusjärjestelmät - ruokakriisin lievittämiseen, kuten suomalainen yli 80 vuotta vanha innovaatio, kouluruoka. Monet Suomen ratkaisuista ovat rakentuneet yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä tutkimuslaitosten kanssa.

Vireä yrityskenttä ja syrjimättömät markkinat kaiken kokoisille yrityksille takaavat parhaat innovaatiot niin kotimaassa kuin kumppanimaissamme. Monitoimijuus on Suomen pitkäaikainen vahvuus, ja kannustan jatkamaan tätä työtä.

Lopuksi, olisiko Suomi tänään seitsemättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa ilman sukupuolten tasa-arvoa? Tuskin. Myöskään Suomen pitkä tarina ei olisi nykyisensä ilman sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia koulutukseen, työelämään, poliittiseen osallistumiseen - kokonaisuudessaan oman näköisten valintojen tekemiseen sukupuolesta riippumatta.

Suomen kehitys ja vaurastuminen on perustunut tähän kantavaan ajatukseen, ja tasa-arvon edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia läpileikkaavasti ulkopolitiikassaan.

Teillä niin edustustoissa kuin eri osastoilla työskentelevillä on otollinen paikka kertoa Suomen tarinasta ja sen eri ulottuvuuksista. Muun muassa vastikään Helsingissä pidetyssä LDC Future Forumissa ne kiinnostivat kehittyvien maiden laajaa osallistujajoukkoa.

Oman isoäitini äiti kuoli synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Isoäitini kävi kouluja, sai kaksi lasta ja toimi vuosien ajan yrittäjänä. Meillä kaikilla on vastaavat tarinamme - kehitys ja ihmislähtöinen edistys on ollut huimaa pelkästään muutaman vuosikymmenen aikana. Äitiyskuolleisuus on Suomessa ollut pitkään alhaista ja maailmanlaajuisesti trendi on ollut alaspäin. Ei unohdeta kertoa näistä hyvistä kehityskuluista!

Suomen tarina on monisävyinen ja tosi, ja voi juuri siksi avata polkuja syvempien kumppanuuksien rakentumiseen.

Toivotan teille kaikille antoisaa KEPO-päivien jatkoa. Nyt olisi aika keskustelulle. Jos tilaisuuden vetäjä voisi toimia kysymysten jakajana.

Kiitos.