City of Jyvaskyla

05/29/2023 | Press release | Distributed by Public on 05/29/2023 15:06

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 29.5.2023 olleesta kokouksesta

29.5.2023

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 29.5.2023 olleesta kokouksesta

Kuva
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi mm. arviointikertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Runsasta keskustelua herättänyt Pitkäkatu 25:n kaavamuutos hyväksyttiin useiden äänestysten jälkeen.

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2022 osalta

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2022 ja pyysi kaupunginhallitusta antamaan syksyllä 2023 valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessa erityistä huomiota muun muassa nuorison yksinäisyyteen, koulukiusaamiseen ja kouluruokailuun. Lisäksi se nostaa esille vuoden 2022 arviointikertomuksessaan kaupungin talouden tasapainottamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Tarkastuslautakunnan huomioista voi lukea tarkemmin kaupungin verkkosivuilla.

Lisäksi kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Jyväskylän kaupungin vuotta 2022 koskevan tilintarkastuskertomuksen ja hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen. Lisäksi valtuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.

Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsaus 3/2023

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsauksen. Maaliskuun tilanteen perusteella laaditun neljännesvuosikatsauksen mukaan kaupungin vuoden 2023 taloudessa on yhteensä 5,5 miljoonan euron ylitysuhka, josta 5 miljoonaa euroa aiheutuu toimialojen ja liikelaitosten talouden toteumaennusteesta ja 0,5 miljoonaa euroa korkomenoarvion kasvusta.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2023 talousarviota hyväksyessään, että lisätalousarvioita ei vuoden 2023 osalta tehdä muutoin kuin teknisten korjausten osalta. Joten vaikka neljännesvuosikatsauksen talousennuste on laadittu sisältäen kyseiset 5,5 miljoonan euron ylitysuhat, ne pyritään kattamaan toimialojen ja liikelaitosten sopeutustoimilla tämän vuoden aikana, jotta vähintään talousarvion mukaiseen tulokseen päästään.

Toimintakatteen 5 miljoonan euron ylitysuhka muutettuun talousarvioon nähden jakautuu määrärahoittain seuraavasti:

  • Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa ylitysuhka on 400 000 euroa johtuen pääasiassa Vehkahallin romahduksesta aiheutuneista tulonmenetyksistä, hallin uudelleennostosta ja korjauskustannuksista sekä AaltoAlvarin kylpylän peruskorjauksen ja laajennuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myöhästymisen vaikutuksesta tulokertymään.
  • Kaupunkirakennepalveluissa ylitysuhka on 3,3 miljoonaa euroa johtuen muun muassa katujen talvihoidon kustannusten ylityksestä, päällystysalan rajun kustannusnousun vaikutuksesta kilpailutetun päällysteurakan hintoihin sekä rakennuslupamaksujen ja WinterLight -tapahtuman talousarviota heikommista tuloarvioista.
  • Tilapalvelu -liikelaitoksen ylitysennuste on miljoona euroa johtuen energiamenojen, puhtaanapitopalvelujen, maksettujen vuokrien ja vastikkeiden sekä kiinteistöjen ja alueiden hoidon kustannusylityksistä talousarvioon verrattuna.
  • Kylän Kattaus -liikelaitoksen ylitysennuste on 400 000 euroa, johtuen elintarvikekustannusten budjetoituja suuremmista hinnankorotuksista.
  • Pitkäkatu 25 asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen Pitkäkatu 25:n asemakaavan muutosehdotuksen. Suunnittelualue sijaitsee Harjun tuntumassa olevan Oikokadun ja Pitkäkadun kulmauksessa. Tontilla on 1800-luvun loppupuolella ja 1920-luvulla valmistuneet puurakennukset. Pihapiirissä sijaitsee myös kellari. Lisäksi tontin kulmauksessa on pieni 90-luvulla valmistunut myymälärakennus, jossa toimii kukkakauppa. Naapurissa sijaitsevat Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikka ja Mäki-Matin perhepuisto.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa keskusta-alueen asumismahdollisuuksia ja tarjota sijainniltaan erinomaiselta paikalta esimerkiksi perheasumiselle oivallista asumismuotoa. Suunnittelussa otetaan huomioon lähiympäristön kulttuurihistorialliset piirteet ja täydennetään vanhaa puukaupunkimiljöötä korkeatasoisella ja ympäristöön sopivalla uudisrakentamisella puuarkkitehtuurin keinoin.

Alueen puutalomiljöö ja viereisen perhepuiston rakennettu ympäristö ovat Jyväskylän kaupunkiasumisen historiasta kertova kokonaisuus, jolla on rakennusperintöön, kulttuurihistoriaan ja kaupunkimaisemaan liittyvä arvo. Tontilla sijaitsevat kaksi asemakaavalla suojeltua puurakennusta ovat valmistuneet 1800-luvun loppupuolella ja 1920-luvulla. Pihapiirissä oleva kellari on valmistunut vuonna 1952. Tontin kulmauksessa sijaitseva pieni myymälärakennus on 1990-luvun vaihteessa rakennettu, ja sillä ei ole asemaakaavalla suojeltavia arvoja.

Kaavaratkaisu koostuu kahdesta suojellusta yksikerroksista ja harjakattoisesta puutalosta-, joita ympäröi tontin laidalle ripotellut seitsemän uutta uudisrakennusta. Uudisrakennusten huoneistojen vähimmäiskeskipinta-ala tulee olla 70 neliötä. Tavoitteena on tarjota perheille sijainniltaan keskeiseltä paikalta kaupunkipientalomaista asumismuotoa ja monipuolistaa lähiympäristön asumismahdollisuuksia. Väestömääräennuste alueelle on noin 40-50 asukasta. Kaavaratkaisu vahvistaa Mäki-Matin puutaloalueen identiteettiä.

Keskustelun aikana Kimmo Suomi (SDP) esitti Bella Forsgrenin (Vihr.) ja lukuisten muiden valtuutettujen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänin 41-26 ja keskustelua jatkettiin.

Tämän jälkeen Kimmo Suomi (SDP) esitti Jarno Kemiläisen (SDP) kannattama, että asia jätetään pöydälle. Tämä esitys kaatui äänestyksessä äänin 38-23 (1 poissa). Sirkku Ingervo (Vas.) esitti Rosa Heikkisen (Vas.) kannattamana asian hylkäämistä. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 41-25 (1 poissa).

Kimmo Suomi (SDP) esitti Anne Hämeenkorven (SDP) kannattamana, että lopulliseen päätökseen liitetään seuraava toivomusponsi: Kaupunkirakennepalveluissa hankitaan yhteistoiminnallisesti alueen nykyisiltä ja mahdollisilta tulevilta toimijoilta alueen kehittämisen ehdotukset elokuun 2023 mennessä. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 36-22 (5 tyhjää ja 1 poissa)

Joni Parkkonen (PS) esitti puolestaan Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että päätökseen liitetään seuraava ponsi: Kaupunki huomioi alueella pitkäaikaisesti toiminutta Kukkatalon yrittäjää mahdollistamalla yrityksen toimintaedellytysten jatkumisen lähialueella kohtuullisin muutoskustannuksin. Esitys kaatui äänin 53-8 (5 tyhjää ja 1 poissa).

Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelma vuosille 2023-2025

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelman vuosille 2023-2025. Jyväskylä on saanut UNICEFin myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuosina 2018 ja 2020 sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen Child Friendly City -malliin ja se auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista.

Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelman visiona on, että kaikilla on riittävä tieto ja taito ottaa huomioon lapsen oikeuksien toteutuminen kaikissa kaupungin palveluissa. Toimintasuunnitelma koostuu viidestä tavoitteesta. Ensimmäinen tavoite on, että kunnan henkilöstö, luottamushenkilöt ja keskeiset sidosryhmät on perehdytetty lapsen oikeuksiin ja lapsen oikeudet ovat osana kaupungin perehdytysohjelmia.

Toisena tavoitteena on, että lapsia koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa eritellään kunnassa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne. Kolmannen tavoitteen mukaan Jyväskylän kaupunki varmistaa, että myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuus toteutuu ja että toteutumista myös arvioidaan.

Neljännen tavoitteen mukaan lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä edistetään tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Viidentenä tavoitteena on se, että lapsivaikutusten arvioinnin (lava) käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kunnassa käytössä selkeät ohjeistukset.

Hyvinvointikertomus 2022 (hyvinvointisuunnitelman 2023-2026 seuranta)

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti kuvaa Jyväskylän kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työn toteutumista suhteessa hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointikertomuksessa arvioidaan suunnitelman toteutuksen edistymistä sekä keskeisten avainmittareiden kehitystä asukkaiden hyvinvoinnin tilassa.

Hyvinvointikertomuksen pohjalta voidaan todeta, että valtaosa jyväskyläläisistä voi edelleen hyvin. Työllisyys on kohentunut ja muun muassa lasten ja nuorten päihteiden käyttö on kouluterveyskyselyn perusteella vähentynyt. Toisaalta päihteiden käytössä on havaittu kasvavaa polarisaatiota. Huolta herättävät etenkin lasten ja nuorten kokema ahdistuneisuus, heikko kokemus omasta terveydestä sekä ravitsemukseen ja turvallisuuteen liittyvät hyvinvoinnin vajeet. Lisäksi todetaan, että Jyväskylässä on edelleen liian paljon liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. Nuorten syrjäytymisriski on Jyväskylässä myös korkea.

Tourulan Pajalan asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tourulan Pajalan asemakaavan muutosehdotuksen. Suunnittelualue sijoittuu Tourulantien sekä Vaajakosken moottoritien loppupään muodostamaan kulmaukseen ja muodostaa kaupungin keskustan sisääntuloportin idästä päin tuleville. Suunnittelualue rajautuu Tourulan Kivääritehtaan alueeseen, joka kuuluu Sotatarviketeollisuuden alueet -nimiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön.

Kaavaluonnos pohjautuu vuonna 2020 ratkenneen Tourulankulman kaavakehitys- ja tontinluovutuskilpailun voittajaehdotukseen Pajala. Kaavan tavoitteena on luoda edellytykset Tourulan Asekadun ympäristön kokonaisvaltaiselle kehittämiselle viihtyisänä, tiiviinä, tehokkaana ja toiminnoiltaan monipuolisena työpaikka- ja asuinalueena. Kaavamuutoksessa tutkitaan alueen korttelirakenne ja ratkaistaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, kaupallisten palvelujen, tuottajamuotoisen- ja tuetun asumisen sekä muiden toimintojen sijoittuminen ja niiden suhteelliset osuudet. Asemakaavaan merkitään suojeltavat rakennukset suojelumerkinnöin. Pääosa suojeltavista rakennuksista on Kivääritehtaan tontilla, jonka asemakaavaa ei muuteta vaan tontti pienenee.
_________________

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171

Kokouksen alussa kuultiin lisäksi kaupunginjohtajan talousselonteko valtuustolle. Selonteon voi katsoa valtuuston videotallenteelta.

Kokousten esityslista