Lue puhemies Jussi Halla-ahon koko vappupuhe

Vappu on työn ja työväen juhla. Työhön ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovatkin hallinneet julkista keskustelua ja politiikan asialistaa ja tekevät niin varmasti myös jatkossa, totesi puhemies Jussi Halla-aho vappupuheessaan, jonka hän piti Helsingin Snellmanin aukiolla Helsingissä. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon puheen kokonaisuudessaan.

Hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat sopeutustoimet ovat tuoneet hyvin esille sen, että vaikka lähes kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole olemassa mitään yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata. Ei saa leikata taiteesta eikä kulttuurista, ei Yleisradion rahoituksesta, ei sosiaali- ja työttömyysturvasta, ei koulutuksesta, ei opiskelijoilta, ei eläkeläisiltä, ei pieni- eikä keskituloisilta, ei kehitysavusta eikä maahanmuuttajien kotouttamisesta, ei ympäristö- ja ilmastotoimista, eikä tietenkään terveydenhuollon kustannuksista.

Onkin totta, että leikattiin mistä hyvänsä, se on aina joltakulta pois. Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mitään pois, herää väistämättä kysymys, että mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen. Joku voi tietysti sanoa, että ei tehdä mitään. Ollaan kuten ennenkin. Eletään velaksi ja otetaan joka vuosi 10 miljardia euroa uutta lainaa juokseviin menoihin. Tällainen ajattelu on kuitenkin hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia. Yhä pienempien ikäluokkien harteille jää paitsi yhteiskunnan välttämättömien toimintojen rahoittaminen myös meidän luomamme velkavuori ja velanhoitokulut. Onko se reilua ja solidaarista?

Työmarkkinauudistusten yhteydessä ay-liike ja poliittinen vasemmisto ovat toistelleet, että tähän asti Suomessa on pystytty sopimaan asioista, ja että nykyinen hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin ja konfliktiin. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksinkertainen muihin pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut vuoden 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei olisi suututettu ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla rahaa. Lapsilta on helppoa ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta.

Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja ja maksuttomia palveluja. Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen. Jos Suomi olisi öljyvaltio ja rahaa olisi jaettavaksi, tämä olisi tietysti aivan oikein. Valitettavasti nämä asiat kuitenkin rahoitetaan velkarahalla ja verottamalla entistä ankarammin työtä ja yrittämistä. Vasemmisto sanoo, että hallitus hyysää hyvätuloisia, mutta valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käteen. Korkea kokonaisveroaste osuu kaikkein ankarimmin pieni- ja keskituloisiin, työssäkäyviin ihmisiin, joita on yhä pienempi osa väestöstä. Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä.

Kaikki ymmärtävät sen, että vastuullinen kotitalous ei ylläpidä valheellista elintasoa ottamalla korkeakorkoisia pikavippejä. Jokainen ymmärtää sen, että menot eivät voi jatkuvasti ylittää tuloja. Tämän saman ajattelun pitäisi päteä myös julkiseen talouteen. Ei leikkauksia tehdä siksi, että se olisi mukavaa, vaan siksi, että meidän tulomme eivät riitä ylläpitämään kaikkea sitä, mitä valtio, kunnat ja hyvinvointialueet yrittävät tehdä. Meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa.

Mutta jotta tämä sopeuttaminen olisi hyväksyttävää, on tietysti ensimmäisenä leikattava kaikkein turhimmista menoista. Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahalla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia. Hallitus onkin sisäministeri Mari Rantasen johdolla ryhtynyt tekemään maahanmuuttopolitiikassa suunnanmuutosta, jolla Suomesta tehdään vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle muuttoliikkeelle. Tämä on tärkeää paitsi talouden myös yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

Kaikkien kotimaanpolitiikkaan liittyvien jännitteiden keskellä on maltettava välillä katsoa myös suurta kuvaa. Eurooppa elää vaarallisinta aikaa sitten toisen maailmansodan. Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta, eikä moni meistä jaksa enää kiinnittää asiaan päivittäistä huomiota. Venäjä on kuitenkin tänä aikana muuttunut vaarallisemmaksi, ei vähemmän vaaralliseksi, kaikille naapureilleen. Venäjä on sitä vaarallisempi meille kaikille, mitä paremmin se menestyy sodassaan Ukrainaa vastaan, ja siksi on tärkeää, että länsimaiden, myös Suomen, poliittinen ja ennen kaikkea materiaalinen tuki Ukrainalle jatkuu. Venäjä laskee sen varaan, että meiltä loppuu päättäväisyys. Meillä ei ole varaa väsyä.

Päätän näihin sanoihin ja toivotan teille kaikille iloista vappua!

JUSSI HALLA-AHO

Public link

Please use the above public link if you want to share this noodl on another website.