True Finns

05/25/2019 | Press release | Distributed by Public on 05/25/2019 16:54

Fakta­baari tarkisti perus­suo­ma­laisten Dystopia-minie­lo­kuvan ja löysi ”virheel­listä vaali­pro­pa­gandaa”, mutta media vaikeni tarkis­tus­tu­lok­sesta – miksi?

KOMMENTTI | Harvoista asioista on puhuttu yhtä paljon vaalien alla kuin informaatiovaikuttamisesta ja valeuutisista. Suomalainen media on paahtanut valtavalla voimalla julkisuuteen uutismassaa Venäjän trolleista, informaatiovaikuttamisesta, valemedioista ja sen sellaisista. Kansalaisia on ohjailtu luotettavien uutisvälineiden turvalliseen piiriin ja kannustettu valppauteen.

Media on painottanut faktantarkistuksen tärkeyttä 'muun muassa Yhdysvaltain taannoisten presidentinvaalien ja Brexitin vuoksi'. Lisäksi lähestyvien eurovaalien alla media on ollut erityisen valppaana.

Suomalainen faktantarkistusyhteisö Faktabaari julkaisi torstaina raportin, jossa se kertoo löytäneensä perussuomalaisten Dystopia-minielokuvasta 'virheellistä vaalipropagandaa'. Media ei yhtä poikkeusta lukuunottamatta ole kuitenkaan raportoinut Faktabaarin löydöksistä.

Miksi?

Eikö vaalivaikuttamisesta koko alkuvuoden jatkuvasti rummuttanut media yhtäkkiä olekaan kiinnostunut mahdollisesta 'virheellistä vaalipropagandasta'? Medialla on nyt ollut kaksi työpäivää aikaa raportoida havaitusta propagandasta. Mutta se vaikenee.

Jotain kummallista on tekeillä.

Kolme selitystä

On olemassa ainakin kolme mahdollista selitystä.

Ensinnäkin on mahdollista, että media ei ole huomannut Faktabaarin Dystopia-elokuvaa koskevaa raporttia. Pidän tätä epätodennäköisenä, sillä jos tieto kulki pikkuruiseen Uuteen Suomeen asti, on se varmasti huomattu myös muualla.

Toisaalta on mahdollista, että media on havainnut raportin, muttei halua pitää siitä meteliä, koska elokuvalle tällä tavoin koituva laajempi julkisuus saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tämäkin vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä, sillä olisihan erikoista, jos media luopuisi valvontatehtävästään vaikuttaakseen vaalitulokseen. Ehkä taustalla siis on jotain muuta.

On kolmaskin vaihtoehto: media on havainnut Faktabaarin raportin, muttei hyväksy sen tulosta.

Jos et ole vielä katsonut Dystopiaa, suosittelen katsomaan sen viimeistään tässä vaiheessa:

Dystopia. Youtube, 4 min 47 sek.

On ilmeistä, että elokuvaa ei ole tarkoitettu sellaisenaan otettavaksi kuvaukseksi vallitsevasta todellisuudesta. Lapsikatsojillekin on selvää, että elokuvan tapahtumat ovat päähenkilön painajaisunia.

Yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedämme, etteivät unet ole totta.

Faktabaarin kirves kolahtaa kiveen kahdessa olennaisessa asiassa: ensinnäkin Faktabaari itse arvioi minielokuvan satiiriksi, mutta käsittelee sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja pitää omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.

Faktabaari esimerkiksi väittää faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: 'Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa'.

Samoin tätä: 'Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.'

Valitettavasti tällaisiä arvioita on mahdotonta tehdä, koska tulevaisuuden politiikkavalinnat sekä muut tapahtumat määrittelevät sen, tapahtuuko näin vai ei.

Tulevaisuutta koskevia faktantarkistuksia ei voi tehdä edes Faktabaarin omien faktantarkistusta koskevien sääntöjen perusteella. Faktabaari EDUn medialukutaitoprojektin itse julkaisemassa faktantarkistusoppaassa lukee: '..faktantarkastuksen ulkopuolelle jäävät muun muassa kysymykset, toiveet, arvaukset, kehoitukset, henkilökohtaiset tulkinnat, tulevaisuutta koskevat spekulaatiot ja niin edelleen.'

Sakari Niemisen ja Matti WiberginFaktantarkistajat harhateillä -kirjoituksessa sanotaan osapuilleen sama asia: '.. on lukuisia tilanteita, joissa väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa. Näitä ovat [..] tulevaisuutta koskevat väitteet.'

Faktabaari on omaa arviotaan tehdessään poikennut omista säännöistään, ja tehnyt arvionsa väärillä kriteereillä.

Tältä pohjalta: Dystopia-minielokuvan esittämän kuvitteellisen tulevaisuuden kaltainen maailma on täysin mahdollinen. Lisäksi erilaisten tulevaisuusskenaarioiden toteutumistodennäköisyydet nimenomaan riippuvat siitä, ketkä politiikkavalintoja tekevät. Faktabaari raottaa negatiivisella lausunnollaan ovea sille, ettei vaaleilla valittujen poliitikkojen arvomaailmoilla olisi merkitystä tulevaisuuteen. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Media näyttää sivuuttaneen Faktabaarin arvion, koska se on ilmeisen väärä.

MATIAS TURKKILA