VTT:llä saa mokata, sanoo toimitusjohtaja Antti Vasara, koska erehdyksessä voi olla innovaation siemen‍

Antti Vasaraa naurattaa. Minähän olen mokaamisen mestari! hän sanoo, ja kertoo tekevänsä mikromokia keskimäärin kerran tunnissa VTT:n toimitusjohtajan työssään.

Yleensä tällainen moka liittyy kommunikaatioon: ei malttamattomana tule esimerkiksi kuunneltua riittävän hyvin toista ihmistä.

Yhden emämunauksen hän muistaa aiemmalta työuraltaan. Sellaisen, joka harmittaa välillä edelleen. Palataan siihen myöhemmin - ja annetaan armoa itsellemme.

- Mokaaminen kuuluu elämään ja työhön, Vasara sanoo.

Parhaimmillaan töpeksimisestä oppii paljon. Siksi VTT:llä puhutaankin siitä, että virheet ovat OK ja niistä opitaan "fail fast, learn fast" -mentaliteetilla.

Yritä voittaa, älä pelkää häviämistä

VTT eli Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimus- ja teknologiaorganisaatio. Yhtiöllä on töissä noin 2 400 ihmistä.

Jos pelkää mokaamista, se on vähän kuin urheilija alkaisi pelätä häviämistä sen sijaan että yrittää voittaa.

Toimialoihin kuuluu melkein kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja välillä mennään taivastakin korkeammalle: VTT kehittää ratkaisuja avaruusteollisuudesta elintarviketeollisuuteen ja on jo merkittävä kvanttiteknologian kehittäjä globaalisti. VTT:llä luodaan myös solumaatalouden keinoin esimerkiksi eläinproteiineja ja nahan korviketta ilman eläimiä, vedystä ja hiilidioksidista polttoainetta ja paperikoneella huonekaluja.

Kun tehdään uutta ja innovatiivista alan huipulla, täytyy uskaltaa laittaa tavoitteet korkealle ja hyväksyä se, että tavoitteisiin ei aina pääse - ja samalla hyväksyä se, että joskus uutta kehitettäessä tulee virheitä.

Jos pelkää mokaamista, se on vähän kuin urheilija alkaisi pelätä häviämistä sen sijaan, että yrittää voittaa. Sellaisella mentaliteetilla uusia innovaatioita ei synny.

Virheitä sattuu joka tapauksessa

Vasara muistaa erään sähköpostin, jonka hän sai aiemmassa työpaikassaan sen jälkeen, kun joku oli mokannut pahan kerran.

Virheistä oppiminen on tärkeämpää kuin niiden estäminen kaikin tavoin, Antti Vasara miettii.

Viestissä luki, että mokaaminen niin tärkeässä asiassa on jatkossa kielletty.

- Eihän sitä sillä tavalla voi viestiä, Vasara sanoo.

- Virheitä sattuu riippumatta siitä, sallitaanko ne vai ei. Se, että opitaan tunnistamaan virheet ja opitaan niistä on paljon tärkeämpää kuin se, että ne pyritään kaikin tavoin estämään.

Toki on tehtäviä, joissa virheitä ei saa sattua ja joissa virheet pitää yrittää ehkäistä ennalta mahdollisimman hyvin. Lentäjä ei saa mokata niin, että kone syöksyy maahan, eikä aivokirurgi saa mokata niin, että leikattava kuolee.

VTT:llä tehdään pääasiassa tutkimusta, ja sillä toimialalla on välillä verrattain turvallista testata ja erehtyä välillä.

- Meidän tehtävämme on yrittää ratkaista kysymyksiä, joita ei ole ennen osattu ratkaista. Jos linja on se, että kaiken pitää aina onnistua, se johtaa varovaisuuteen, mikä taas johtaa siihen, että pyrimme ratkaisemaan vain helppoja ongelmia. Pitää olla fiilis, että uskaltaa lähteä tekemään uutta.

Turvallisessa ilmapiirissä uskaltaa mokata

Vasara puhuu psykologisesti turvallisen työympäristön tärkeydestä.

- Sellaisen, jossa ei tarvitse pelätä, miten onnistuu pelastamaan oman nahkansa, vaan jossa tietää, että yrittäminen ja sen myötä joskus virheiden tekeminenkin on sallittua.

VTT:llä on kehitetty psykologisesti turvallista työilmapiiriä esimerkiksi Emergyn järjestämän TUNTO2-hankkeen avulla. Se on kurssi, jossa opetellaan tunnetaitojen merkitystä työyhteisössä.

Vaikka tutkijayhteisö on usein vaativa ja kriittinen, valmennus on otettu hyvin vastaan, ja tutkimuksen mukaan se on lisännyt hyvinvointia ja ymmärrystä tunnetaitojen merkityksestä.

- Koulutuksen on läpikäynyt meillä jo yli 700 työntekijää tai esihenkilöä, ja palaute on ollut tosi hyvää.

Mokaamista on syytä juhlia

Mokat voivat olla niin hyödyllisiä, että niitä on syytä juhlia ja niistä on syytä palkita ihmisiä, Vasara sanoo.

Siksi VTT:llä on vuosittainen Gala Of Failures -juhla, jossa palkitaan vuoden parhaat sössimiset.

- Sen takana on meidän Young Professionals -verkosto, johon voivat liittyä kaikki nuoret ja mieleltään nuoret työntekijämme.

Ensimmäisen kerran gaala järjestettiin vuonna 2019, ja gaala pysyi sitkeästi ohjelmassa halki koronavuosienkin, tosin etänä.

Idea on simppeli: paras - tai ainakin parhaalla ja viihdyttävimmällä tavalla kerrottu - moka palkitaan äänestämällä.

Todellisuudessa gaalassa ei tietenkään juhlita mokaamista vaan sitä, mitä mokien avulla on opittu, sekä sitä, että työilmapiiri on niin turvallinen, että mokaaminen voidaan ottaa vastaan ilon kautta.

Välillä paras moka on saattanut liittyä tottelemattomuuteen: joku on toiminut ohjeiden vastaisesti niin, että se onkin johtanut hyvään lopputulokseen.

- On hyvä, että ohjeisiin suhtaudutaan riittävällä vakavuudella ja maalaisjärjellä soveltaen - turvallisuudesta tinkimättä.

Esimerkki merkitsee enemmän kuin sanat

Miten Vasara ohjeistaisi yrityksiä, jotka haluavat työpaikalleen psykologisesti turvallisen ilmapiirin?

- Esimerkin voima on suuri, Vasara sanoo.

- Yritys voi sanoa arvoikseen mitä tahansa, mutta kun joku mokaa oikeasti, miten käy? Jos joutuu paitsioon tai tulee irtisanotuksi, työntekijät huomaavat, että arvot ovat pelkkää sanahelinää, joita ei eletä yrityksessä todeksi.

Suuri moka harmittaa joskus edelleen

Vasaran oma iso erhe mietityttää häntä joskus edelleen. Se liittyy hänen aiempaan työuraansa Nokialla.

Vasara tunnustaa mokailevansa itsekin joka päivä.

- Harmittaa, kuinka kollektiivisesti onnistuimme tekemään sarjoittain pieniä, hyvää tarkoittavia virheitä, jotka johtivat siihen, että menetimme globaalin johtoaseman matkapuhelinten markkinoilla. Nokia oli niin loistava yritys.

Se oli iso moka. Mutta sekin pitää vaan osata hyväksyä ja siitä pitää voida oppia.

- Turpiin tuli. Joskus käy niin.

• Yrityselämä
• Vastuulliset valinnat
• Suuryritykset